Kevät Barcelonassa vierähti intensiivisellä vauhdilla opiskellen. Jatkoimme näyttelijäntyön opintoja muun muassa Jerry Grotowskin, Stella Adlerin ja Uta Hagenin metodien parissa. Teimme muun muassa kohtauksia amerikkalaisista klassikoista, käsikirjoitimme ja ohjasimme itse klassikoihin pohjautuvaa mikro-teatteria ja teimme tilalähtöistä teatteria museoihin.
Loin ahtaasta tilasta museo Fundacio Stampflin sillan alla ja isotätini tarinasta pommisuojissa deittaulusta inspiroituneena liikkeellisen sooloteoksen Love, Loss and Longing, joka tutkii rakkauden tunteita, kaipausta ja menetystä epäinhimillisissä olosuhteissa. Pääsimme myös tekemään muun muassa Shakespearin Tempestia upean Museum de Maricelin merellisiin maisemiin, sekä Federico Garcia Lorcan Blood Wedding -kohtausta puistoon. Opintojen lopputyönä tutkin kollegani kanssa kuinka luoda Female Gaze lavalle ja työpajojen kautta lavalle syntyi Pay No Attention – A Kaleidoscope of the Female Gaze.
